Tulihan se säädyllinen tulos kolmannella yrittämällä, 202,2827 km. Ensimmäinen kerralla 2009 juoksu takkusi yöaikaan, tulos 169,1 km. Vuonna 2011 Kaustisilla 15 tunnin kohdalla jalat oli juostu sen verran juntturaan, että oli pakko keskeyttää, kun kilometrejä oli kertynyt 130. Tällä kertaa Espoossa ei ollut mitään suurempia ongelmia ja pystyin etenemään koko kisan ajan. Muutamia kahvi- ja välipalataukoja pidin, pastat ja puurot nautin radalla kävellessä. Neljä vuotta sitten juoksuhalut katosivat yöllä täysin, nyt vire pysyi positiivisena myös aamuyöllä ja kilometrejä kertyi melko tasaisesti.

Tietenkin vähäinen lihaskuntoharjoittelu tuntui jaloissa, mutta juoksemaan pystyin loppuun asti, tosin kun 200 km tuli täyteen ei enää tehnyt mieli hölkätä, kun ei ollut enää mitään järkevää tavoitetta näkyvissä, mutta kävellenkin kertyi vielä pari kilometriä.

Minulla ei ollut mitään tarkkoja etukäteissuunnitelmia, jo senkin takia, että oli pari pientä epävarmuustekijää, joiden vuoksi kisa saattaisi jäädä kovinkin lyhkäiseksi. Oikean jalan akillesjänne oli vaivannut tavallista enemmän viime joulukuusta lähtien. Lisäksi pari viikkoa sitten tasajalkahyppelyssä oikea jalkapohja tärähti tantereeseen vähän turhan rivakasti, mikä aiheutti pientä kipua jalkapohjassa. Tämän takia yritin juosta enemmän päkiävoittoisesti ja ehkä sen ansiosta kumpikaan noista pikkuvaivoista ei häirinnyt itse kisaa. Tosin kisan jäkeen oli päkiät normaalia hellemmässä kunnossa ja nyt kolmen päivän jälkeen pohkeet ovat yhä melko kipeät. Lisäksi varpaita on nukkumaan mennessä jomottanut, niin että vielä eilen piti otaa sen takia särkylääkettä. Muuten toipuminen on hyvässä vauhdissa tänään töissä jo kävelin pari kertaa neljänteen kerrokseen ja sieltä alas.

Itse kisataktiikka muotoutui siinä alkumatkasta. Huoltosuoralla on pari kelloa radan yläpuolella, joista oli hyvä seurata ajan kulumista ja rytmittää juoma-,syömä- ja kävelytauot. Ensimmäisen kolmen tunnin aikana otin juomista varttitunnin välein ja samalla kävelin huoltopisteen jälkeisen kaarteen. Kun kolme tuntia tuli täyteen kävelin kokonaisen kierroksen, jonka jälkeen jatkoin varttitunnin rytmityksellä. Itse asiassa varttitunnin perusrytmiä yritin noudataa koko kilpailun ajan tosin välillä tuli ylimääräisiä taukoja wc-käyntien ja kahvi- ja välipalataukojen takia. Ja kisan loppupuolella pidempiä kävelypätkiä rupesi tulemaan tiuhempaan. 

Varttitunnin välein otin siis urheulijuomaa ja vissyä. Kun urheulijuoma rupesi tympimään otin mehua ja pari kertaa kokista sen sijaan. Pari kertaa korvasin järjestäjien juomat oman pöydän mustikkakeitolla ja vissyllä. 

Järjestäjien juomia siis latkin litratolkulla, mutta ruokapuolella tukeuduin hieman enemmän omiin eväisiin. Tietysti käytin järjestäjien pastat ja aamupuuron hyväkseni (hyvää oli), mutta muuten en paljon koskenut järjestäjien herkkuihin. Minulle tuntui sopivan, että noin kolmen-neljän tunnin välein söin jotain kiinteämpää. Mukaan olin varannut mustikkapiirakka, voisilmäpullia ja ruisleipää, kylmäsavulohta päällä. Nuo kun olin itse leiponut, niin tiesin varmasti, että vatsa niistä tykkää. Lisäksi hummusta, jugurttia, pari appelsiinia, juomana mustikkasoppaa tai kahvia. Hunajan luulin unohtaneeni kotiin, mutta löysin purkin kisan jälkeen varustekassista. Eväät maistuivat hyvin ja vatsa toimi loistavasti, eli tankkauspuoli meni nappiin.

Maldon-suolahiutaleita otin muutaman kerran välipalan yhteydessä, muuten suolaa tuli ilmeisesti riittävästi varttitunnin välein juodusta vissystä sekä ruisleivästä ja kylmäsavulohesta sen päällä. Minkäänlaisia krampin oireita tai imeytymisvaikeuksia ei ollut.

Aamuyöstä otin varmuuden vuoksi yhden kofeiinitabletin, vaikka en oloani erityisen uniseksi tuntenutkaan. Lisäksi otin kisan aikana yhden Multivita-tabletin, pari Rennie- sekä Lactrase-tablettia ennaltaehkäisemään vatsaongelmia. Enpä tiedä oliko noista pillereistä mitään hyötyä, mutta ei varmaan haittaakaan. Särkylääkettä ei tarvinnut ottaa vaikka jalat aika jäykäksi loppumatkasta menivätkin.

Omaa huoltajaa ei minulla ollut, enkä sellaista ole aiemminkaan kaivannut, semminkin kun pysyin koko kisan ajan (omasta mielestäni) aivan skarpissa kunnossa, niin että eväiden kaivaminen kylmälaukusta ei ollut mikään ongelma. Oman piristävän lisänsä hölkkään toi netin kautta tulleet tsemppiterveiset ja paikan päällä tulleet kannustushuudot. Ja olihan se ihan kiva kun Matti ilmestyi kisapaikalle neljän aikaan aamuyöllä. Ajattelin käyttää tilanteen heti hyväkseni, ja pyysin Mattia hakemaan kahvin, niin voisin seuraavalla kierroksella pitää kahvitauon ja syödä välipalaa. En ohjeistanut häntä riittävästi ja Matti kävi ostamassa kahvin kanttiinista, kun huoltopöydältä olisi saanut ilmaiseksi, kalliiksi kävi Matille huoltohommat;)

Etukäteen päätin, että kisan aikana en varusteita vaihda ilman pakottavaa syytä. Pakottavaa syytä ei tullut ja etenin koko juoksun samoissa varusteissa. Pitkän juoksun aikana olo alkaa tuntua melkoisen tunkkaiselta ja likaiselta, kun sitä hikoilee ja tauoilla hiki vähän kuivuu ja taas hikoillaan lisää. Jo alkumatkasta keksin, että kun aika ajoin käy huuhtelemassa kasvot ja purskuttamassa suun kylmällä vedellä, niin olo tuntuu taas jonkin aikaa ihan freesiltä. Tällä tavoin tuli käytyä virkistäytymässä varmaan kymmenen kertaa. Kisan loppupuolella rakot varpaissa vähän vaivasivat, mutta en niiden takia ruvennut kompressiosukkia pois kiskomaan. Nike Vomeroilla juoksin alusta loppuun. Vaatetuksena väljät urheilushortsit, hihaton paita ja lippis. Ennen lähtöä rasvasin valkovaseliinilla hiertymille altiit paikat, eikä yhtään hiertymää tullut. Ainut ulos päin näkyvä vamma on rakot varpaissa. Vaikka juoksuasu tuntui sopivalta eikä minusta hallissa erityisen kylmä ollut, niin kurkku siellä kuitenkin kipeytyi oikein kunnolla, niin kuin ilmeisesti monella muullakin.

Järjestelyt pelasivat mielestäni jälleen hienosti. Tulospalvelu oli loistava. Koko ajan pysyi ajan tasalla omasta tilanteesta. Muiden tulokset eivät kovin paljon kiinnostaneet, mutta omia kierrosaikoja tuli seurattua jatkuvasti. Hankalaa olisi ollut jos olisi pitänyt itse kellottaa kierrosajat.

Linkkejä

Lopputulokset
Tulokset tunneittain
YouTube-pätkä

Vähän harjoittelusta

Tähän lopuksi voisi laittaa juoksukilometrit viime vuoden lokakuun alusta lähtien, muuta treeniähän mulla ei juuri olekaan. Noihin kilometreihin sisältyy kuusi maratonia, yksi kotiratultra ja yksi Aktia-cup, joka varmaan teki hyvää. Viikoa ennen kisaa kävin juoksemassa Areenalla 23 km ja samalla testailun kenkiä. Pari kertaa helmikuussa ehdin käydä kuntosalilla. Muuten lihaskuntoharjoittelu on rajoittunut kotona tehtyihin etunojapunnerruksiin ja juoksulenkkien lopuksi tehtyihin tasajalkahyppelyihin.

vk40 88 km
vk41 67 km
vk42 57 km
vk43 77 km
vk44 90 km
vk45 59 km
vk46 87 km
vk47 77 km
vk48 68 km
vk49 69 km
vk50 100 km
vk51 75 km
vk52 26 km, vuosi 2012 3593 km
vk1 103 km
vk2 110 km
vk3 110 km
vk4 162 km
vk5 100 km, tammikuussa 532 km
vk6 91
vk7 65 + hiihtoa 31
vk8 ma 5 km, pe 5 km, la-su E24

 

Siitä vaan muut kengurut, jos ultrailu kiinnostaa, niin tuollaisilla harjoittelumäärillä pääsee hyvänä päivänä kohtuullisiin tuloksiin. Eikä noinkaan paljon tarvitsisi juosta jos harrastaisi liikuntaa vähän monipuolisemmin kuin minä.

Ai niin, onhan silläkin varmaan merkitystä, että viimeisen puolen vuoden aikana olen saanut painoa tiputettua noin 7 kiloa.
 

Anssi.R