Kengurublogi

Moro,

Pitipäs  tänne kirjoittaa ja kokeilla miten homma toimii, kun tuli taas aloiteltua uutta juoksu-uraa neljän vuoden pyöräilyn jälkeen.

Kuten varmaan liki jokainen Kenguru tietää niin minun aktiiviurani pyöräilijänä loppui maaliskuulla kun vaimo menehtyi auto-onnettomuudessa ja jäin kolmestaan lasten kanssa. Elite-tasoon kilpapyöräilyyn kun vaaditaan 15-20 tuntia treeniä viikossa niin eipä enää onnistu. Eikä sillä ole väliäkään, elämänarvot on menneet ihan uusiksi.

No juokseminen onnistuu kun se vie kolmanneksen aikaa siitä minkä pyöräily vaatii. 6-7 tuntia viikossa treeniä ajatuksen kanssa niin homma toimii. Niinpä aloittelin keväällä lenkkeilyn, pääsiäisenä kävin parin viikon treenin jälkeen Taaborin hölkässä juoksemassa kympin aikaan 42.33 ja se antoi uskoa että juoksu kulkee paremmin kuin aikoinaan. Onhan tässä tullut tehtyä muutama pyöräilykausi 600 tunnin treenivuosia, kyllähän se on pohjia tehnyt. Taaborin jälkeen tuumasin että puolimaratonille täytyy päästä ja ilmoittauduin Yyteriin. Ennen Yyteriä kävin vielä vantaalla Aviapolisjuoksussa vetäisemässä kympin aikaan 41.17. No eilen oltiin sitten Yyterissä, olosuhteet oliva navakkaa tuulta lukuunottamatta varsin mainiot. Lähdin alkuun takomaan 4:15-vauhtisia kilometrejä, kilsatolpat tulivat vastaan ajassa 4:12-4:20 riipuen tuulen suunnasta ja reitin profiilista. Puolimatka tuli vastaan täsmälleen ajassa 45min. Tavoite oli loppua kohden kiristää mutta vähän juostut jalat alkoivat jumittamaan ja kun loppukilometrit olivat vastatuuleen niin aika painui hieman yli rajan ollen 1.30.05. No tyytyväinen täytyy olla, minuuttien parannus kuitenkin.

Ensi kerralla sitten alle 1.30, kunto riittää kyllä kunhan saa jaloille kilometrejä niin jaksaa loppuun saakka kunnolla.

t: Juha-kenguru